Sintra: Pena Palace and Park Pääsylippu
Palatsi sijaitsee Penan puiston itäosassa, jonka läpi on kuljettava, jotta pääsee Eschwegen paronin rakentamalle jyrkälle rampille, jonka kautta pääsee linnamaiseen rakennukseen. Itse palatsi koostuu kahdesta siivestä: entisestä Pyhän Hieronymuksen ritarikunnan manueliinalaisesta luostarista ja kuningas Ferdinand II:n 1800-luvulla rakennuttamasta siivestä. Näitä siipiä ympäröi kolmas arkkitehtoninen rakennelma, joka on mielikuvituksellinen versio kuvitteellisesta linnasta, jonka muurien ympärillä voi kävellä ja jossa on taisteluvalleja, vartiotorneja, sisäänkäyntitunneli ja jopa nostosilta. Vuonna 1838 kuningas Ferdinand II osti entisen Penan neitsyt Marian hieronymiittaluostarin, jonka kuningas Manuel I rakennutti vuonna 1511 Sintran yläpuolella sijaitsevan kukkulan huipulle ja joka oli ollut tyhjillään vuodesta 1834 lähtien, jolloin uskonnolliset järjestöt lakkautettiin Portugalissa. Luostari koostui luostarista ja sen ulkorakennuksista, kappelista, sakastista ja kellotornista, jotka nykyään muodostavat Penan palatsin eli niin sanotun vanhan palatsin pohjoisosan. Kuningas Ferdinand aloitti korjaustyöt entisessä luostarissa, joka oli tuon ajan historiallisten lähteiden mukaan erittäin huonossa kunnossa. Hän kunnosti koko yläkerran, korvaten munkkien käyttämät neljätoista selliä suuremmilla huoneilla ja peittämällä ne holvikatoilla, jotka ovat edelleen nähtävissä. Noin vuonna 1843 kuningas päätti laajentaa palatsia rakentamalla uuden siiven (Uusi palatsi), jossa oli vielä suurempia huoneita (Suuri sali on hyvä esimerkki tästä) ja joka päättyi uusien keittiöiden viereen rakennettuun pyöreään torniin. Rakennustöitä johti Eschwegen paroni. Vuonna 1994 tehdyissä korjaustöissä palautettiin palatsin ulkoasun alkuperäiset värit: entisen luostarin vaaleanpunainen ja uuden palatsin okra. Muuttamalla entisen luostarin linnan kaltaiseksi asuinpaikaksi kuningas Ferdinand osoitti, että saksalainen romantiikka vaikutti häneen voimakkaasti, ja hän sai todennäköisesti inspiraationsa Reinin rannalla sijaitsevista Stolzenfelsin ja Rheinsteinin linnoista sekä Potsdamissa sijaitsevasta Babelsbergin palatsista. Nämä rakennustyöt Penan palatsissa päättyivät 1860-luvun puolivälissä, vaikka sisätilojen koristeluun liittyviä töitä jatkettiin myös myöhemmin. Kuningas Ferdinand määräsi myös, että palatsin ympäristöön istutettiin tuon ajan romanttisten puutarhojen tyyliin Penan puisto, jonka reittien varrelle sijoitettiin mutkittelevia polkuja, paviljonkeja ja kivipenkkejä sekä puita ja muita kasveja maailman neljästä kolkasta. Näin kuningas hyödynsi Sintran kukkuloiden leutoa ja kosteaa ilmastoa luodakseen täysin uudenlaisen ja eksoottisen puiston, jossa oli yli viisisataa eri puulajia. Penan palatsi nimettiin kansalliseksi muistomerkiksi vuonna 1910, ja se on osa Sintran kulttuurimaisemaa, jonka Unesco on luokitellut maailmanperintökohteeksi vuodesta 1995 lähtien.